torstai 27. marraskuuta 2008

Luukkujen purku ja tiivistys

Keula ja kansiluukkujen tiivistys oli edessä ja myös etukäteen tiedossa, koska syksyn muutamalla retkellä jotka ehdimme tehdä, muutaman kerran punkkaan hiukan kovalla sateella tiputteli. Myös keulan patjassa näkyi pari pientä kosteudesta syntynyttä läikkää, merkkinä siitä, joten aivan yllätyksenä asia ei tullut. Yllätys sen sijaan oli miten huonosti luukut oli tivistetty, vaikka muuten puutyöt ja kaikki sovitukset olivat tosi "jämptisti" tehty.

Kuvassa näkyy hyvin keulaluukun vuotokohta, ja muutamat pisarat. Siitä vesi oli tietysti pudonnut verhoiluvanerin päälle ja tehnyt tehtävänsä. Onneksi hometta ei paljoa ollut, ja sekin kuivuttuaan oli hiottavissa, ja käsiteltiin lopuksi puunsuojalla.

Sama kohta salongista päin kuvattuna. Vuotava luukku ei todennäköisesti ole kauaa ollut märkä, koska puinen kehys kuivui parissa päivässä, ja kyllästys voitiin aloittaa.



Myös salongin luukku oli joskus vuotanut, eli piti avata sekin nyt kun kattoverhoilut olivat sopivasti poissa, vaikka ympäristö kuiva olikin. Lisäksi kehyksen puuosat hiottiin ja käsiteltiin näkyviltä osin lakalla, tai verhoilun alla puunsuojalla. Lakkaus oli tarpeen myös, koska alkavaa hilseilyä kehyksessä oli jo näkyvissä.


Kuvassa keulaluukku irrotettuna ulkoa päin, ja vanhan tiivistemateriaalin irroitus meneillään. Onneksi oli välillä myös aurinkoisiakin päiviä, jotka piti hyödyntää tehokkaasti. Yhden luukun irrotukseen, puhdistukseen, ja uudelleen tiivistämiseen saa kyllä helposti koko syksyisen päivän kulumaan, varsin kun valoisaa aikaa ei kovin paljoa ole.


Tämä kuva kertoo selvimmin miksi vettä sisään tuli. Kovin niukanlaisesti tiivistemassa oli käytetty, ja sekin vain sinne päin huitaistu. Kannen ja kehyksen välinen rako oikein kutsuu veden sisään, ja esimerkiksi ruuvinreikien ympäriltä ei massaa tarvinnut etsiä!



Vanha tiivistemateriaali poistettiin puukkoa ja mattoveistä hyväksi käyttäen, lopuksi alue hieman hiottiin, ja puhdistettiin huolella rasvan ja öljyn poistajalla uuden tiivistemassan tartunnan varmistamiseksi.

Vaimo jälleen ikustettuna "likaisissa" töissä sikapyssyn kanssa! Alue on ympäriltä teipattu kehyksen reunoja myöten, jotta siivomisessa selviäisi hiukan helpommalla.


Kuvasta selviää miten tiivistys nyt tehtiin, eli joka ruuvin reikä ympäröitiin sikalla, sekä ura kannen ja kehyksen välillä täytettiin myös. Aika tulee näyttämään onnistuimmeko paremmin kuin veistämö.





Kehys kevyesti ruuvattuna paikoilleen, ja ympäristön siistiminen on alkanut. Kiristäminen tehtiin tarkoituksella vain kevyesti, jotta ei samalla puristettaisi kaikkea juuri laitettua sikaa ulos. Lopullinen kiristys tehtiin vasta seuraavana päivänä.



Tässä luukku jo lähes valmiina, ja melkein lopullisesti jo siistittynäkin. Kokemuksen perusteella voidaan jo todeta, että syksyn myöhemmissä kovissakin sateissa, ei vesi ole enää sisään tullut, joten homma onnistui kuten pitikin.










seuraavaksi vinssien vaihto...

1 kommentti:

  1. Olen nähnyt saman monessa veneessä, eihän ne koskaan tule kuntoon ennenkuin itse tekee.

    Jope K

    VastaaPoista