keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Verhoilun purkua

Kausi tuli lopetettua hyvissä ajoin, jotta pääästiin remontin alkuun. Ensimmäisiä hommia oli vanhan verhoilun poisto. Vaikka vanha suht siisti olikin, niin kipparia verhoilu närästi, koska edellisestä veneestämme (FE83) sama verhoilumateriaali poistettiin ja uusittiin, niin eihän sitä nyt uudessakaan veneessä voi olla. Lisäksi kun verhoilusta ylipäätään oli suht hyviä kokemuksia edullisena tapana uudistaa sisätilojen ilmettä päätettiin hommaan jälleen ryhtyä.



Tässä siis vanhan verhoilun poistoa kattovanerista. Työkaluna sähkölasta, joka on ostettu Lidlistä n. 20€ hintaan. On muuten oiva työkalu juuri verhoilun poistoon, kunhan muistaa pitää kulman oikeana eikä ahnehdi likaa. Toki kuumailmapuhallinta apuna käyttäen homma myös jotenkin hoitui, mutta selvästi helpompaa oli lastan käyttö! Eritysesti vanerissa vanha kontaktiliima tuntui olevan tiukassa, ja kuumailmapuhallin jäi lähes käyttämättömäksi. Toisin kuin FE:ssä aikoinaan, nyt ei repimällä saanut irtoamaan yhtäkään palaa verhoilua.
Tässä vaimo koneen käyttäjänä "mulle ja joku kone, ja äkkiä"
Merkillisiä nuo nykyajan naiset kun kaikkia työkalujakin pitää ihan itse päästää kokeilemaan!

Sama lähempää, josta näkyy miten lasta puree
verhoiluun kuin kuuma veitsi voihin.
Ikkunan alumiiniset kehykset poistettiin tietenkin myös, ja se osoittautui odotettua hankalammaksi operaatioksi. Hermot olivat tosissaan koetuksella kun raamit pysyivät kiinni tiukasti kuin tauti, vaikka kaikki ruuvit olivat jo irti, ja kehykset tahtoivat irroitus yrityksissä vaan vääntyä. Ikkunaa asennettaessa oli tietysti väliin laitettu Sikaflexia, ja kuten tunnettua liimauksen avaaminen ja poisto on työlästä. No maltilla, ja puukolla "sikaa" leikkaamalla pikku hiljaa siitäkin selvittiin, erityisen varovainen piti olla ikkunan kumitiivisteen kanssa, jotta se ei myöskään vaurioituisi, ja hankalaahan se tietysti oli!
Kehyksen alta vanha verhoilu ja pursuillut "sika" pyrittiin poistamaan mahdollisimman huolellisesti. Tietysti itse kehykset puhdistettiin myös sisäpuolelta huolella, jotta uudelleen kinnitettäessä tiiviys olisi kunnossa. Tässä kuvassa takakajuutan ikkunat käsittelyssä.


Myös kotiin piti vanereita viedä ja suurimpien palasten ja vuotien liimaus hoidettiin siellä, syystä että siellä oli riittävän lämmintä ja kuivaa, sillä sateinen syksy ei oikein edesauttanut veneessä liimailua. Kattovanerien taustat, kuten punkkien alla olevat vaneritkin käsiteltiin puunsuojalla mahd. kosteusvahinkojen ja homehtumisen estämiseksi. Purettaessa nimittäin löytyi useampikin kohta josta vesi oli joskus vuotanut, tai tiputteli vettä edelleen, ja oli osin homehduttanut käsittelemätöntä vaneria.

Seuraavaksi vuotavien luukkujen korjaus ja tiivistys.

















































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti