keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Lomat lusittuna ja ilman isompia murheita

Jaahas, lomat on siis likimain käytetty tältä suvelta, enkä aivan riemusta kilju kelien osalta, mutta kun niitä ei voi kukaan etukäteen valita niin minkäs teet. Koitan olla myös hieman aktiivisempi näiden kirjoituksieni kanssa, mutta kun kesällä on muutakin tekemistä, kuin istua näppäimistön äärellä niin...



Sisällä ollaan, kun vettä tulee melkein aamusta iltaan, ensimmäiset lomaviikot oli sitten tätä, kuomun alla kyyhöttämistä. No tuli senkin erinomaisuus koettua.

Palataanpa kesäkuun alkupuolelle jolloin kiireellä varustimme venettä lomanviettoa varten. Ensimmäisiä hommia vesillelaskun jälkeen oli tietysti maston pystytys, mikä sinällään ei niin erikoinen tapahtuma liene, mutta meikäläiselle siitäkin tuli taas ylimääräistä sappea nieltäväksi. Olin nimittäin autuaasti unohtanut talven aikana hankkia Seldenin vinoon mastontoppiin sopivan Nexuksen asennusalustan. No eihän se mitään, aikaa oli vielä runsaasti kun tilauksen tein (huhtikuussa) ja asiaa aina välillä kävin paikalliselta toimittajaltani kyselemässä ja hoputtelemassa, mutta yhtäkkiä oltiinkin jo tilanteessa jolloin loman alkuun oli viikko ja masto odotteli pukeilla vain sitä asennualustaa, veneen keinuessa orpona laiturissa. No olisinhan voinut sellaisen alunperinkin tehdä itse tai teettää, koska kovin kummoisesta palikasta ei ole kysymys, mutta ne prk...een periaatteet taas. Eli kun joltain tavarantoimittajalta jotakin tilaan, oletan myös tuotteen saavani, jos sellainen minulle vielä luvataan!

No tein viimein päätöksen etten jää moista enää odottamaan, vaan tein pahvimallin ko. palikasta ja kaverini Roope nopsaan moisen palikan happamasta pellistä väänsi ja hitsasi. Mutta ei tässä vielä kaikki. Aiemmin kokeilemani tuulimittari ei enää pelittänytkään. En sen enempää ruodi sitä, mutta kun vein anturia takaisin liikkeeseen josta sen olin ostanut, niin arvon puotipuksukin kehtasi minua vielä hyppyyttää, ja sai jo valmiiksi kireähköt hermoni totisesti laukeamaan. No varsinainen myymälänhoitaja oli poissa ja päätin jäähdytellä tunteitani hieman ennen kuin annan oikein täyslaidallisen. Olin ko. liikkeeseen kantanut viime vuonnakin useamman tuhatlappusen ja mielestäni sentään ansainnut edes asiallista, tavallisen ihmisen kohtelua, mutta... No tätä asiaa lienee turhaa enää märehtiä, asiakaspalvelu luontuu toisilta ja toiset ei vaan koskaan sitä edes opi. Anturi jäi siis sinne ja lomalle lähdettiin ilman tuulimittaria, vaikka mittaritkin vartavasten olin hankkinut hyvissä ajoin syksyllä, että välttyisin tämän kaltaisilta sotkuilta.


Genua paikoilleen ja menoksi!

No maston pystytyksessä ei muita ongelmia ollut ja purjeet vaan "puihin" ja kokeilemaan. Aivan vireessä masto ei siis vielä ollut kun ekaa kertaa käytiin kokeilemassa vaimon kanssa, mutta hyvän tuntuman sekin jo antoi. Keli oli melko köykäinen ja epäilin, että tokkopa näin raskas vene siinä oikein liikkua jaksaa. Mutta yllätys olikin positiivinen kun vauhtia saatiin kelattua ihan mukavasti tuulen ollessa tosi kevyttä, aiheuttaen vain pienehköä väreilyä veden pinnassa. Erityisesti on nyt hehkutettava uutta genuaa, joka jo ensikerralla näytti olevan aivan eri planeetalta kuin vanha melko pussikkaaksi leikattu purjeemme.



Genuaa ei kuvassa paljoa näy, mutta kevyessäkin kelissä purje toimii yllättävän hyvin

Sama positiivinen tunnelma genuan tiimoilta toistui useammankin kerran loman aikana, joten ei se ihan uutuuden viehätystäkään voinut olla. Purje on siis 140% radiaalileikattu laminaattigenua, jonka on tehnyt Pekka Hautera turusta (http://www.hauterapurjeet.fi/). Ei voi muuta kuin kehua, hieno purje! Ja jos joku nyt vetää herneet siitä että puffaan tässä likaa, niin mainittakoon että Pekka on juuri jäämässä eläkkeelle ja uusia purjeita ei enää taida edes saada, sillä jatkajaa toiminnalle ei ole. Harmi.




Tässä genua vedossa kun ollaan jo lomalla, kuvassa näkyy hyvin myös purjeen radiaalileikkaus, niin ja kylmää sekä synkkää on!

No mitä jäi käteen ensimmäisestä lomasta? Mikä toimi ja missä on vielä petrattavaa?


Onneksi koko istumalaatikon kattaa kuomu, jonka suojassa voi sateella kärvistellä

Kylmää ja sateista kun alkuun oli, niin aloitetaan vaikka lämmityslaitteesta, joka toimi hienosti. Lämmötkin sai nousemaan sisätiloissa yli 20 asteen kohtuu nopeasti. Eli putkien eristäminen oli varmasti hyödyksi. Huonona pidän eberin melkoisen kovaa ääntä, sekä keulasta puuttuvaa puhallus-suutinta, tosin niihinkin minulla on vielä muutama konsti käyttämättä, jotka tein myös edelliseen veneeseemme. Eli koko laitteiston kiinnittäminen kumityynyjen varaan, runkoäänien minimoimiseksi. Nythän lämppäri on vaan pultattu laipioon, josta kaikki mekaaniset äänet tietysti moninkertaistuvat rungon toimiessa kaikupohjana. Myös kaikkien lämminilmaputkien ja suuttimien vaihto, jolla saadaan virtaukset paremmiksi oikeankokoisilla putkilla ja säädettävillä suuttimilla ilmaa sinne minne halutaan. Nyt putkia on yllätys yllätys, erikokoisia ja esimerkiksi 60mm putki vaan työnnetty isomman sisään!!! No ei siis mitenkään merkillisiä asioita, mutta parantanevat todennäköisesti käyttömukavuutta vielä hiukan, riittääkö se minulle jää nähtäväksi.


"Ulkona vaan sataa ja tässä olen keulapiikissä isännän kaverina. Meillä on usein sellanen leikki, että me kummatkin yritetään pitää mahdollisimman matalaa murinaa, niin ja silmiä ei silloin saa avata" ;-)

Kylmästä kun puhutaan, niin jääkaappia ei vissiin voi ohittaa. Sen verran sen kanssa tuli painittua ja itseasiassahan se lopetti koko projektinkin hetkeksi, joten pitänee siihen vielä tämän kerran palata. Käyttömukavuus oli vaimon mielestä erinomainen. Käyntiääni tosi hiljainen ja käyntiaikakin ihan ok, kunhan vaan muistaa pitää sen suht täytettynä aina. Voidaan siis sanoa, että kaikista vastoinkäymisistä huolimatta erittäin onnistunut hankinta. Myös muiden veneessä käyneiden mielestä sen käyttöä pidettiin kätevänä. Tilavuuskin (36l) riittää hyvin meidän tarpeisiimme.


Pohjattoman uteliaan russelimme mielestäkin jääkaappi on tosi mukava, mistähän syystä ;-)

Vinssit.
Harken st 40:t tuntuvat juuri sopivilta veneeseen. Skuuttaaminen on helppoa ja välityskin aika lähellä kipparin mieltymyksiä. Ostos oli niitä ensimmäisiä joita tehtiin (englannista ) ja hinta oli ostettaessa tosi edullinen. Nyt halvan kruunun aikana ruotsista saa jo melkein kaupasta kuin kaupasta vinssit lähes samaan hintaan, myös kilpailevia merkkejä. Jostain syystä suomessa ei vaan vinssit halpene??? Joka tapauksessa, mielestäni hyvä ostos ja mukavat käyttää. Olen myös saanut kuulla kritiikkiä niin Harkenin kuin Lewmarin käyttäjiltä, milloin jompikumpi välitys on huono, tai lukot ei toimi kunnolla. Itse en ainakaan vielä osaa mitään senkaltaista kertoa, menee vissiin totutteluun tämä kausi.


Vinssit käytössä, huomaa st vinssien eräs etu, vinssaamiseen tarvitaan vain toinen käsi. Niin ja uusi "kelluva" kahva, ominaisuus jota olisi tarvittu Kastelholmassa ;-)

Skärimanni on kentlemanni, vain valkoinen paita kelpaa. Totuus on, valkoinen on viileä ja pitkät hihat suojaavat jo palaneita käsiä, auts... hmm onkos toi se sama kaveri joka siitä sateesta jotain valitti, kyllä sitä aurinkoistakin on näemmä ollut...


Keulaluukku (Lewmar) oli kyllä jonkin sortin pettymys. Tarkoitan että vaikka tiivistys onnistuikin ja vesi pysyi ulkopuolella, niin tuuletus asennossa se uittaa kyllä reilusti vettä sisälle. vaakasuoraan vihmova vesi löytää välittömästi tiensä meitsin punkalle, samoin suoraan alas suuntautuva kova sade lennättä pieniä pisaroita jatkuvasti punkalle. Lisäksi kun luukku tuuletus asennossa lähtee seilaamaan ja ensimmäinen aalto pärskähtää keulassa, niin taas on punkassa vettä. Tässä olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että tiedän vain yhden huonomman luukun ja se on Houdini. Vaihdoin Houdinin edellisestä veneestämme Vetuksen luukkuun ja kyllä tuli oikein ikävä Vetuksen luukkua. Kaikissa edelläkuvatuissa tilanteissa sitä pystyi pitämään tuuletusasennossa ja vesi pysyi ulkopuolella. No, en ala ihan ensimmäisenä kyllä noita luukkuja taas riipimään, koitetaan nyt sitten vaikka sulkea ne luukut tarvittaessa, niin eiköhän niillä tulla toimeen. Hämmästyttävintä kuitenkin on, miten suuri ero noissa luukkujen käytettävyydessä oikein on.



Tällaisia näkymiä sai katsella melkein 3 viikkoa, tosin ei luukku sentään kiinni ollessa vuotanut, eli ei syytä valittaa, vissiin?


Jatketaan seuraavalla kerralla taas näitä lomamutinoita, nyt pari kevennyskuvaa TSR 2009 paraatista.



Valitettavasti on sanottava, että ei tunnelma aivan edelliseen TSR:n tasolle yltänyt, vaikka kuinka sitä lehdissä hehkuteltiinkin

Ei vaan nouse kipparin käsi "honoriin" vaikka korkeita virkamiehiä (naisia) ohi lipuukin


Ei ihan kaunein "kultaranta" , vai onko vaan niin etten oikein enää pysy veneiden muotoilussa samalla viivalla suunnittelijoiden kanssa? En kyllä ole kenenkään kuullut sitä järin kauniiksi kutsuvan... no minähän en näistä mitään ymmärrä!

Jatkuu taas joskus ;-)